top of page
Etsi

Hinta, arvo vai lopputulos?

  • Writer: Merit Lindén
    Merit Lindén
  • 7.3.2016
  • 2 min käytetty lukemiseen

"Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa." Tämä sanonta on monelle tuttu niin omasta kokemuksesta kuin teoriankin tasolla. Halvan tuotteen hankkiminen osoittautuu niin valitettavan usein kalliimmaksi ratkaisuksi, kun sen käyttöikä jää usein melko lyhyeksi. Myöskään tuotteen tuottama ilo ja muu lisäarvo ei välttämättä ole yhteneväinen hieman hintavamman ja laadukkaamman tuottamaan. Kun rahat ovat vähissä, neuvotaan kuluttajaa aina keskittymään klassikoihin, laatuun ja monikäyttöisyyteen.

Työhistoriaani kuuluu lähes yksinomaan työntantajia, joiden rahoitus tulee avustuksista tai verovaroista. Useimmiten, kun töiden puitteissa on tehty vähänkään isompia hankintoja, on pohdintoihin noussut mukaan myös vastuullisuus. Se miten ihmisten maksamia (verot) tai pelaamia (RAY ja Veikkaus) rahoja käytetään. Hankala kysymys, kun sitä vähänkään enemmän pohtii. Todella usein ohjenuorana varojen käytössä on se, että mennään edullisimman mukaan. Erityisesti palveluissa säästetään ja tehdään mahdollisimman paljon itse. Konkreettiset hankinnat tehdään pitkän harkinnan jälkeen ja vain hyvin perustellusti. Tämähän kuulostaa hyvin vastuulliselta ja järkevältä, eikö?

Silloin tällöin vastaan on tullut kuitenkin tilanteita, jolloin olen joutunut pohtimaan sitä, kannattaako kaikesta säästää. Edullisimman tarjouksen hyväksyminen nettisivujen tuottamisesta saattaa tuottaa pitkällisen prosessin palveluntuottajan kanssa ja kuitenkin melko heikkotasoiset nettisivut. Toisaalta ei kalliskaan hinta tuota aina sen parempaa tulosta. Itse tekeminen on aina arvokasta, mutta jos palvelu ostettaisiin muualta, kohdennettaisiinko resurssit kuitenkin paremmin? Silloin asiantuntijan työaikaa säästyisi enemmän perustehtävän tekemiseen. Jostain syystä palkattujen työntekijöiden työaikaa ei aina osata miettiä kuluna.

Juha Tuulaniemen "Palvelumuotoilu" -kirjassa havainnollistetaan hyvin jonkin tuotteen lisäarvon määrää suhteessa hintaan ja käyttöarvoon. Halpa tuote voi tuoda mukanaan paljonkin lisäarvoa jos käyttöarvo ja -kokemus on korkea. Vastaavasti kallis tuote voi olla lisäarvoltaan vähäinen, jos käyttöarvo ja -kokemus on vain hieman hintaa korkeampi.

Miten tämä toteutuu järjestötyössä? Paras tilannehan on, jos palvelu pystytään tuottamaan edullisesti niin, että lisäarvo on korkea. Välillä kuitenkin olen pohtinut sitä, että saataisiinko pienellä lisäpanostuksella huomattavasti isompi lisäarvo? Markkinointiin panostaminen on tässä hyvä esimerkki. Monessa järjestössä on jo opittu Twiittaamaan ja jakamaan uutisia Facebookissa. Mutta kuinka moni on edistänyt postauksensa leviämistä maksetun markkinoinnin avulla? Jo muutaman kympin tai satasen panostuksella saatetaan saadan parhaimmillaan kymmeniä uusia seuraajia ja tiedon leviäminen kumuloituu.

Itse tekemisen ja säästäväisyyden merkitys on vahva eikä siitä tulekaan päästää irti. Välillä on kuitenkin hyvä pysähtyä hetkeksi ja ottaa selville, että voisiko tästä saada vielä enemmän irti. Käytätkö sinä olemassa olevat resurssisi varmasti tehokkaasti?

 
 
 

Comments


Uusimmat
Arkisto
Hakusanat
RSS Feed

I'm a paragraph. Click here to add your own text and edit me. It's easy.

I'm a paragraph. Click here to add your own text and edit me. It's easy.

© 2017 BY MERIT LINDEN. PROUDLY CREATED WITH WIX.COM

merit@meritprof.fi    Sturenkatu 38 A 1, 00550 Helsinki, Suomi

  • Black Facebook Icon
  • Black LinkedIn Icon
  • Twitter Basic Black
bottom of page